Otne Julevu šaddá hálddahusguovlu meänkielii ja sámigillii

Julevu lea juo ovddibun hálddahusguovlu suomagillii ja otne gielda šaddá maid hálddahusguovlu meänkielii ja sámigillii. Dat lea čielga lávki barggus nannet daid našuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid ealli ja ovdánit Julevu gielddas.

Julevus orru stuorra oassi duortnusleagilaččat ja máŋgasat sámi máttuiguin. Ollosiin lea stuorra dáhttu seailluhit kultuvrraset ja doallat iežas gielaid heakkas.

– Lea erenoamážit mánáid vuoigatvuohta beassat oahppat meänkieli ja sámigiela ja váldit oasi sin kultuvrras mii movttiidahtii gieldda šaddat hálddahusguovlun eanet unnitlogugielaide, lohká gielddaráđđi Niklas Nordström.

– Dál boahtá loahpalaš dovddasteami meänkieli hubmiide kultuvrii ja gillii leana oaivegávpogis. Mii cealkit lihkkusáváldagaid Julevu gilddii ja visot duháhiid Julevuássiid meänkieliduogážiin, Bengt Niska lohká, Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiseta ságadoalii.

Makkár mearkkašupmi lea geavatlaččat?

Riekti gulahallat gielddain meänkielii, sámigillii ja suomagillii
Julevuássit lea ožžon rievtti geavahit meänkieli, sámigiela ja suomagiela iežas oktavuođain gielddain, sihke čálalaččat ja njálmmálaččat. Gielddas lea maid geatnegasvuohta jus gáibiduvvo jorgalit mearrádusaid daid gielaide.

Stuorit váikkuhanvejolašvuohta
Našuvnnalaš unnitloguin lea vuoigatvuohta váikkuhanvejolašvuhtii áššiin mat gusket sin. Julevu gielda lea 2010 rájis jeavddalaččat ráđđehallan ovddasteddjiiguin dain našuvnnalaš unnitloguide.

Mánáidfuolahus ja boarrásiidfuolahus unnitlogugielaide
Julevu gielda galgá fállat ovdaskuvladoaimma ja boarrásiidfuolahus ollásit dehe stuora muddui jođihuvvo meänkielii, sámigillii ja suomagillii.

Našuvnnalaš ovdagovva

Máná- ja oahpahushálddahus lea ožžon bargogohččosa buktit ovdan strategiijaid ja doaibmaplána got ovdaskuvla, skuvla ja gymnása galget bargat unnitlogugielaiguin.

– Mii háliidit šaddat našuvnnalaš ovdagovva daid áššiin. Strategiijabargu dahkko ovttasráđiin ovddasteddjiiguin daid našuvnnalaš unnitloguiguin ja ovdáneapmi guovttegielat ovdaskuvladoaibma dahkko ovttasbargguin Leena Hussain, Carina Sammeli lohká, ságadoalli mánáid- ja oahpahuslávdegottis, ja joatká:

–Giella ja dan kultuvra lea stuorra oassi máná identitehtas. Ovdaskuvllas ja skuvllas lea danne dehálaš oassi ovddidit ja seailluhit unnitlogugielaid, dalle go ollu unnitloguváhnemat váillahit dárbbašlaš gielalaš reaidduid jus ieš galgá doalvut giela boahtte bulvii.