Tänä päivänä Luulaja tullee meänkielen ja saamen hallintoalueeks

Luulaja on jo aiemin suomen hallintoalue. Tänä päivänä kunnasta tullee kans meänkielen ja saamen hallintoalue. Se on selvä askel Luulajan kunnan työssä ette vahvistaa kansalisitten vähemistöitten oikeuksia ellää ja kehittyä.

Luulajassa assuu suuri osa torniolaaksolaisia ja paljon joila on saamelaiset juuria. Monela näilä on vahva halu säilyttää ommaa kulttuuria ja pittää omia kieliä elossa.

– Se oli olletikki lasten oikeus saa oppia meänkieltä ja saamea ja ottaa ossaa omasta kulttuurista joka mutiveerasi kuntaa ette saa lissää vähemistökieliä hallintoalueesheen, sannoo kunnanraati Niklas Nordström.

–Nyt tullee lopulinen tunnustus läänin pääkaupunkissa meänkielisitten kulttuurile ja kielele. Met onnittelema Luulajan kuntaa ja kaikkia tuhansia luulajalaisia jolla on meänkielinen tausta, sannoo Bengt Niska, Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaisitten puhheenjohtaja.

Mitäs se merkittee käytänössä?

Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea kontaktissa kunnan kans
Luulajalaisila on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea heän kontaktissa kunnan kans, sekä kirjalisesti ette suulisesti. Kunta on kans velvotettu ette kun tahothaan kääntää päätöksiä näihin kielhiin.

Suurempi vaikutusvalta
Kansalisila vähemistöilä on oikeus vaikutusvalthaan kysymyksissä jokka koskevat heitä. Luulajan kunta on vuelta 2010 pitänyt säänölisesti yhteisneuvontoja kansalisitten vähemistöitten eustajitten kans.

Lastenhuolto ja vanhuushoito vähemistökielilä
Luulajan kunta pittää tarjota meänkielen, saamen eli suomen kielen esikoulutoimintaa ja vanhuushoitoa joka kokonaisuuessa eli suureks osaks toimitethaan näilä kielilä.

Kansalinen esikuva

Lapsi- ja koulutushallinto on saanu tehtäväks ottaa esile stratesjiita ja tomintasuunitelma kuinka esikoulu, koulu ja jymnaasia pittää toimia vähemistökielten kans.

–Met haluama tulla kansaliseks esikuvaks näissä kysymyksissä. Stratesjiityö toimii yhteistyössä kansalisitten vähemistöitten eustajitten kans ja kakskielinen esikoulutoiminta on yhteistyössä professoori Leena Hussin kans, sannoo Carina Sammeli, lapsi- ja kuolutuslautakunnan puhheenjohtaja. Hän jatkaa:

–Kieli ja sen kulttuuri on suuri osa lasten identtiteetistä. Esikoulula ja koulula on siksi tärkeä rolli ette kehittää ja säilyttää vähemistökieliä, koska monela vähemistövanhemala puuttuvat kieleliset neuvot joita tartethaan ette itte saattaa välittää kielen seuraavale sukupolvele.