Tänään Luulajasta tulee meänkielen ja saamenkielen hallintoalue

Luulaja on jo aiemmin ollut suomen kielen hallintoalue, ja tänään kunnasta tulee myös meänkielen ja saamenkielen hallintoalue. Tämä on merkittävä askel työssä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamisessa elää ja kehittyä Luulajan kunnassa.

Luulajassa asuu suuri määrä taustaltaan tornionjokilaaksolaisia ja saamelaisia asukkaita. Monilla heistä on vahva tahto säilyttää kulttuurinsa ja pitää oma kielensä elävänä.

– Erityisesti lasten oikeus oppia meänkieltä ja saamea, ja osallistua omaan kulttuuriinsa oli syy, joka motivoi kuntaa tulemaan vähemmistökielten hallintoalueeksi, sanoo kunnanvaltuutettu Niklas Nordström.

– Nyt lopultakin tunnustamme meänkileisen kulttuurin ja kielen läänin pääkaupungissa. Onnittelemme Luulajan kuntaa ja kaikkia tuhansia luulajalaisia, joilla on meänkielinen tausta, sanoo Bengt Niska, Tornionlaaksolaiset-liiton puheenjohtaja.

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Oikeus viestiä kunnan kanssa meänkiellellä, saameksi ja suomeksi
Luulajan asukkailla on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea yhteydenpidossaan kuntaan, sekä kirjallisesti että suullisesti. Kunnalla on myös velvollisuus pyynnöstä kääntää päätökset näille kielille.

Suuremmat vaikutusmahdollisuudet
Kansallisilla vähemmistöillä on oikeus vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä. Luulajan kunnalla on jo vuodesta 2010 alkaen kuullut säännöllisesti kansallisten vähemmistöjen edustajia.

Lasten ja vanhusten hoitoa vähemmistökielillä
Luulajan kunta tarjoaa esikoulutoimintaa ja vanhusten hoitoa, joka toteutetaan kokonaan tai pääasiallisesti meänkielisenä, saamenkielisenä tai suomenkielisenä.

Kansallinen malli

Kunnan Lapsi- ja koulutushallinnolle on annettu tehtäväksi keittää strategioita ja toimintasuunnitelmia siitä, miten esikoulu, koulu ja lukio toimivat vähemmistökielien suhteen.

– Meistä tulee kansallinen esikuva näissä kysymyksissä. Strategiatyöskentely tapahtuu yhteistyössä kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa. Kaksikielisen esikoulutoiminnan kehittäminen toteutetaan yhteistyössä professori Leena Hussin kanssa, kertoo Lapsi- ja koulutushallinnon puheenjohtaja Carina Sammeli. Hän jatkaa:

– Kieli ja sen kulttuuri ovat suuri osa lapsen identiteettiä. Esikoulu ja koulu ovat siten tärkeässä asemassa vähemmistökielten kehittämisessä ja säilyttämisessä, sillä monet vähemmistövanhemmista eivät pysty tarjoamaan kielellisiä välineitä, jotka ovat tarpeen kielen siirtämiseksi seuraavalle sukupolvelle.